1. Jumalan pelto

Te olette Jumalan viljelysmaa. (1 KOR 3:9)

Raamattu opettaa paljon ihmisen sydämen maaperästä Jumalan viljelymaana ja puutarhana (MATT 13:24; JOH 15:1; JES 58:11). Syntiinlankeemuksen jäljiltä se oli hedelmätön, mutta Jumala halusi ostaa ja valmistaa sen itselleen.

Hän myi kaiken mitä Hänellä oli ja osti sen pellon. (MATT 13:44)

Tämän armon Jumala on lahjoittanut meille siinä Rakastetussa (Jeesuksessa), jossa meillä on lunastus Hänen verensä kautta. (EFES 1:6-7)

Minä otan kivisydämen pois teidän sisältänne ja annan teille lihasydämen. Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne. (HES 36:26-27)

Turmeltuneessa ja kivisessä pellossa Jumala näki aarteen - oman kätensä jäljen ja kuvansa. Hän oli valmis maksamaan siitä mitä kalleimman hinnan. Poikansa verellä Jumala lunasti luomansa ihmisen takaisin itselleen. Tähän sovintoon suostuvan ihmisen kuollut "kivinen" sydämen maaperä saa uuden elämän ja muuttuu hedelmää kantavaksi Kristuksen Hengen vaikutuksesta.

3. Epäusko estää itämisen

Tien oheen pudonnut kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, mutta joiden sydämestä Paholainen tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi. (LUUK 8:12)

Ensimmäiseksi Jeesus puhui sydämestä, joka on kuin kovaksi tampattu tien reuna. Raamattu opettaa, että epäusko on sokaiseva peite sydämen silmien päällä (2 KOR 4:3-4). Se estää hyvän siemenen, "Kristuksen kirkkauden evankeliumin", itämisen ihmisessä. Peite on "tämän maailman jumalan", Paholaisen, paikalleen asettama, ja se ehkäisee oman etsikkoajan tunnistamisen (MATT 13:19; LUUK 19:44). Peite voi muodostua esimerkiksi jonkin ideologian (kuten uskonnollisen tai tieteellisen; 2 KOR 3:14-16; 1 KOR 3:18-20) omaksumisesta tai kiintymyksestä ajalliseen elämään (LUUK 14:18-20). Jumalan pelastuskutsu ei saa sijaa ihmisessä (MARK 4:4). Sen vuoksi evankeliumin kylväminen lapsen sydämeen, jonka mieli on vapaa epäuskon peitteistä, on mitä tärkeintä.

4. Juurtumisen merkitys

Kalliolle pudonnut kuvaa niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen iloiten vastaan mutta joilla ei ole juurta. He uskovat vain hetken aikaa ja koetuksen (sanan tähden tulevan ahdistuksen tai vainon) hetkellä luopuvat. (LUUK 8:13; MATT 13:20-21)

Niin kuin siis olette ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa Hänessä. Juurtukaa Häneen, rakentukaa Hänessä ja vahvistukaa uskossa, niin kuin teille on opetettu. (KOL 2:6-7)

Toiseksi Jeesus kuvasi siemenen kiinnittymisen vaikeutta kallioperäiseen (niukkamultaiseen) maahan. Lahjaksi saamamme uskon tulisi juurtua Kristukseen. Alusta alkaen syvälle multaan juurensa työntänyt taimi ei helposti irtoa myrskytuulessa eikä kuivu helteessä. Sen vuoksi Jumalan viljelysten puutarhuri, Pyhä Henki, vaikuttaa vasta uskoon tulleen elämässä sellaisia käytännön valintoja, jotka vahvistavat hänen hengellistä kasvuansa Jeesuksessa:

Kasvaminen Jeesuksen armossa ja tuntemisessa on tärkeätä sen vuoksi, että seurakunnan viimeiset vuodet ennen Jeesuksen paluuta ovat hankalia aikoja (MARK 4:17). Antikristillinen arvomaailma ja opilliset eksytykset pyrkivät kaikin keinoin irrottamaan juuremme uskomme perustukselta:

Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme armossa ja tuntemisessa. Olkaa varuillanne, ettei jumalattomien eksytys tempaa teitä mukaansa ettette lankea pois omalta lujalta pohjaltanne. (2 PIET 3:17-18)

Mutta tiedä se, että viimeisinä aikoina tulee vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin itserakkaita, pilkkaajia, jumalattomia, rakkaudettomia, hillittömiä ja raakoja. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa. Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja seuraavat eksyttäviä henkiä ja riivaajien oppeja. (1 TIM 4:1; 2 TIM 3:1-4)

Teidän on vain pysyttävä uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois evankeliumin toivosta. (KOL 1:23)

5. Rikkakasvien kitkeminen

Se mikä putosi orjantappuroihin, tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauden petolliseen viettelykseen, nautintoihin ja muihin himoihin eivätkä tuota kypsää hedelmää. (LUUK 8:14; MARK 4:19)

Kolmanneksi Jeesus muistutti opetuslapsiaan sydämen maahan pyrkivistä "vieraslajeista". Ne ovat rikkakasveja, joita vastaan peltomies ja puutarhuri joutuvat jatkuvasti kamppailemaan. Niiden siemeniä on mullassa luonnostaan ja niitä kulkeutuu sinne ympäristöstä tuulen mukana. Orjantappurat ja ohdakkeet ovat haitallisia lajeja sen vuoksi, että ne lopulta tukahduttavat hyvän siemenen kasvun ja kypsymisen täydeksi hedelmäksi. Niinpä Jeesus muistutti vakavasti:

"Jokainen istutus, jota Minun Taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois. Sisältä ihmisen sydämestä lähtevät pahat ajatukset." (MATT 15:13; MARK 7:21)

Pitäkää huoli, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan (HEPR 12:15). Pankaa nyt tekin pois tämä kaikki: viha, kiivastuminen, pahuus, pilkka ja häpeämätön puhe suustanne. Olettehan riisuneet pois vanhan ihmisen tekoineen ja pukeutuneet uuteen (KOL 3:8-9).  

Jumalan viljelymaan hoitajaksi sydämeemme on annettu Pyhä Henki. Hän on kärsivällinen ja huolellinen puutarhan hyvinvoinnin vaalija. Hänen tavoitteensa on sama kuin Jeesuksen vertauksen hedelmätarhan hoitajan: 

"Minä kuokin ja lannoitan maan viikunapuun ympäriltä. Ehkäpä se ensi vuonna tekee hedelmää." (LUUK 13:8-9)

Miten Henki sitten toimii kuokkiessaan sydämemme maaperästä pois rikkaruohoja ja lannoittaessaan sitä puhtaalla sanan ravinnolla? Hänen työskentelystään mielemme ja henkemme uudistamiseksi on Raamatun perusteella hahmotettavissa seuraavia vaiheita:

1. Kun luemme sanaa, Henki opettaa meitä ymmärtämään, millaista on Jumalan tahdon mukainen vaellus. Samalla Hän hoitaa sisäistä ihmistämme vakuuttaen Isän ehdotonta rakkautta ja Jeesuksen uhrin täydellistä riittävyyttä. (JOH 16:13; 16:27; 1 JOH 2:1-2,27; 4:16; 2 TIM 3:16-17)

2. Hän muistuttaa epäpuhtaan rikkakasvin siemenen tai idun ilmestymisestä ajatuksiimme, puheeseemme tai tekoihimme (JOH 14:26). Herran Henki tekee sen synnyttämällä murheen omaantuntoomme. Tällaisen lihallisuudesta versoneen ohdakkeen olemassaolon tunnustaminen ja siitä luopuminen on rikkakasvin kitkemistä, mistä Raamattu käyttää nimitystä parannus (2 KOR 7:19). Puhtaasta omastatunnosta huolehtiminen on sydämen maaperän varjelemista (1 TIM 1:19):

3. Pyhä Henki uudistaa tahtoamme, jotta haluamme irtisanoutua vieraasta istutuksesta (KOL3:5-10; EFES 4:22-32; PS 119:112; 2 TESS 1:11). Uskovan tahto on väline sen päättämiseksi, kummalle kylvölle - lihan vai Hengen siemenelle - hän antaa kasvutilaa sydämessään. Vaikka tahdon taipuminen sanan alle on välttämätöntä, ei se kuitenkaan itsessään sisällä voimaa hyvän toteuttamiseen (JOH 13:37-38).

Ahkeroikaa peläten ja vavisten oman pelastuksenne hyväksi. Jumala itse vaikuttaa teissä tahtomisen ja tekemisen, että Hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi. (FIL 2:12-13)

Tahto minulla tosin on, mutta hyvää en pysty saamaan aikaan. (ROOM 7:18)

4. Lihan kasvualustasta nousevien rikkakasvien tappamisessa ja kiusausten voittamisessa Hengen tehtävä on osoittaa meille sekä oma voimattomuutemme (ROOM 7:15,19; GAL 5:17) että ohjata kaipaamaan ja etsimään Jumalan voimaa. Näin Hän kasvattaa meitä riippuvaiseksi Taivaallisesta Isästämme.

Jeesus sanoi oppilailleen: "Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." (MARK 14:38) 

Etsikää Herraa ja Hänen voimaansa, etsikää alati Hänen kasvojaan.  Hiljenny Herran edessä ja odota Häntä. Jotka Herraa odottavat saavat uuden voiman. (PS 37:7; PS 105:4; JES 40:31)

5. Kristuksen Hengen täyteys uskovassa on avain lihallisuuden päivittäiseen kuolettamiseen (ROOM 8:12-14; GAL 5:16,24-25; EFES 5:18). Vain Hänen voimansa avulla itsemme kieltäminen ja ristin kantaminen on mahdollista (LUUK 9:23). Silloin Hengen hedelmällä on tilaa kasvaa ja kypsyä Jumalan kunniaksi. Se on Puutarhurin päämäärä vaelluksemme suhteen.  

Vahvistukaa Herrassa ja Hänen väkevässä voimassaan. (EFES 6:10)

Täyttykää Hengellä! (EFES 5:18)                                                            Tässä kreikan verbimuoto pleróō = "täyttykää" on passiivin imperatiivin preesens, mikä tarkoittaa: "antakaa Hengen, eli Kristuksen mielen, jatkuvasti täyttää itsenne."

Vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. (GAL 5:16)

6. Puutarhurin tavoite

"Minä kuokin ja lannoitan maan viikunapuun ympäriltä. Ehkäpä se ensi vuonna tekee hedelmää." (LUUK 13:8-9)

Jeesus sanoi: "Se, mikä on hyvässä maassa, tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja kestävinä tuottavat satoa." (LUUK 8:15)

Katsokaa, kuinka maamies odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen, kunnes maa on saanut syyssateen ja kevätsateen. (JAAK 5:7)

Jumalalle avoimessa vilpittömässä sydämessä, puhtaassa omassatunnossa, juurtuva sanan siemen ei voi olla tuottamatta lajinsa mukaista satoa. Hedelmän kantaminen on paitsi Puutarhurin tavoite myös sanan lupaus jokaisen Herran oman elämässä: 

Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi (PS 105:24). Hän ... on kasvattava vanhurskautenne hedelmät (2 KOR 9:10). 

Rukoilen ... että olisitte puhtaita ja moitteettomia Kristuksen päivään saakka, täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus saa aikaan Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi (FIL 1:9-11).

Vieressä lainaamme Paavalin rukousta neljän hengellisen kasvun tavoitteen puolesta. Niiden avulla seurakunnan kypsyminen elon-korjuuta varten on tunnistettavissa. 

7. Vanhurskauden hedelmä

Niin kuin maa työntää esiin versojaan ja puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan, niin saattaa Herra versomaan vanhurskauden ja kiitoksen kaikkien kansojen nähden (JES 61:11). 

Vaeltakaa valon lapsina, sillä valon hedelmä ilmenee kaikenlaisena hyvyytenä, vanhurskautena ja totuutena (EFES 5:8-9).

8. Herran istutus

Heitä kutsutaan Herran istutukseksi Hänen kirkkautensa ilmoittamiseksi (JES 61:3). Ne, jotka on istutettu Herran huoneeseen, kukoistavat meidän Herramme esipihoissa. Vielä vanhuudessaan he tuottavat hedelmää, ovat reheviä ja tuoreita (PS 92:14-15). 

Autuas se, joka ei vaella jumalattomien neuvon mukaan, vaan on mieltynyt Herran opetukseen ja tutkii sitä päivin ja öin. Hän on kuin vesipurojen ääreen istutettu puu, joka antaa hedelmänsä ajallaan (PS 1:1-3).

Jokainen Jumalan lapsi on Herran puutarhaansa rakkaudella istuttama taimi, jota Hän hoitaa yksilöllisesti. Kaikkia ei ole tarkoitettu kantamaan edellä mainittuja hedelmälajeja samalla runsaudella. Jumalan viisautta on, että aina emme edes näe hedelmää, joka kypsyy meissä tai meidän kauttamme. Suuri Puutarhuri on istuttanut kunkin meistä viljelysmaalleen etukäteen valitsemaansa paikkaan, aivan tietynlaista valon hedelmää kantamaan. Kädet ja suu voivat jakaa ympäristöön Jumalan rakkautta, mutta tekevät sen eri tavalla. 

Kristusvalossa kasvavina taimina meillä on myös erilaiset kypsymisajat. Sisäinen muuttuminen ja paraneminen, kilvoittelu "rikkakasvien juurien tuhoamisessa", vahvistuminen Hengen voimassa ja pukeutuminen valon varusteisiin vaatii yksilöllisen ajan. Kasvuaikataulu, jonka näemme Jumalan asettaneen ympäröivään kasvikuntaan, riippuu usein kasvin käyttötarkoituksesta: jykevän tammipuun täysi-ikäisyyden saavuttaminen kestää sata vuotta, herkullisen kesäkurpitsan vain muutaman kuukauden. Sama periaate pätee hengellisessä kypsymisessäkin: vaativa kutsumus edellyttää pitkän kasvatusajan.

Kahta seikkaa Jeesus kuitenkin korosti välttämättöminä edellytyksinä, jotta Hänen opetuslapsensa kantaisivat runsaan hedelmän. Heidän tuli pysyä Kristuksessa ja heillä tuli olla valmius oman elämän kadottamiseen (itselle kuolemiseen):

Se, joka pysyy Minussa ja jossa Minä pysyn, kantaa paljon hedelmää, sillä ilman Minua te ette voi tehdä mitään (JOH 15:5)

Jos nisunjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää yksin, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaasti satoa (JOH 12:24).

Kuten edellä Raamatusta luimme, on Jeesuksen elämä meissä kaiken hyvän hedelmän aikaansaaja. Inhimillinen ponnistelu hedelmällisyyden lisäämiseksi tai nopeuttamiseksi ei enennä satoa. Toisaalta eivät myöskään vaikean lapsuutemme jättämät jäljet tai nykyiset avuttomuuden kokemuksemme ole esteenä Jumalan laatiman suunnitelman toteutumiselle elämässämme. Hän ei ole riippuvainen menneisyydestämme, nykyisestä ympäristöstämme, lahjoistamme (tai niiden puutteesta), luonteestamme tai itsetuntomme heikkoudesta (tai vahvuudesta). Hän varustaa meitä kaikella sillä, mitä tietää tarvitsevamme, leikaten samalla elämästämme pois hyödyttömiä "kuivia oksia".   

Rauhan Jumala tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään toteuttaaksenne Hänen tahtonsa. Hän vaikuttakoon teissä sen, mikä on Hänelle mieluista, Jeesuksen Kristuksen kautta. (HEPR 13:21)

Niinpä itseemme katsomisen sijasta uskon silmämme ja odotuksemme tulisi suuntautua aina Jeesukseen. Henkensä kautta Hän on sitoutunut tekemään työtä uudistaakseen mielemme ja henkemme aikomansa hedelmän esiin tuomiseksi. Meidän autuas osamme on seurata Jeesusta ja pyrkiä vaeltamaan kuuliaisuudessa Hänen sanalleen.

Niin kuin olette ottaneet vastaan Kristuksen Jeesuksen, niin vaeltakaa Hänessä. Juurtukaa Häneen, rakentukaa Hänessä ja vahvistukaa uskossa, niin kuin teille on opetettu. Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja teillä on tämä täyteys Hänessä. (KOL 2:6-7)